Ajankohtaista

Kestävyysdirektiivi – Mikä se on ja miten se vaikuttaa kuntiin?

08.08.

EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) laajenee vuonna 2026 koskemaan myös keskisuuria ja listattuja pk-yrityksiä, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Kuntia direktiivi ei suoraan velvoita, mutta sen vaikutukset voivat ulottua kuntien hallintoon, jos kunnalla on omistuksessaan yhtiöitä, jotka kuuluvat raportointivelvoitteen piiriin.

 

Uusi kestävyysdirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) herättää Abilitan TAHE-yksikön johtaja Malin Blomqvistin mukaan kysymyksiä kunnissa, erityisesti hankintojen yhteydessä.

 

— Kunnille tämä direktiivi on suorastaan poikkeuksellisen iloinen uutinen, sillä kuntia kestävyysraportointidirektiivi ei suoraan koske.

Silti direktiivin vaikutus voi ulottua kunnan hallintoon silloin, jos kunnalla on omistuksessaan yhtiöitä, jotka täyttävät direktiivin kriteerit. Näitä voivat olla esimerkiksi energia-, vesi- tai teknisiä palveluja tarjoavat yhtiöt. Tyypillisesti kriteerit täyttäviä tytäryhtiöitä on ainoastaan isommilla kunnilla.

 

Ketä CSRD koskee?

CSRD-direktiivi tulee voimaan tilikaudesta 2025 alkaen, ja se koskee yrityksiä, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta:

• Liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa
• Tase yli 25 miljoonaa euroa
• Henkilöstöä yli 250
   

Entä kunnan vastuu?

Vaikka vastuu raportoinnista on kuntien tytäryhtiöillä, voi kunnalla olla käytännön rooli esimerkiksi kirjanpidon tai järjestelmien hallinnan kautta.

 

— Joissakin kunnissa tehdään myös tytäryhtiöiden kirjanpitoa, jolloin kuntien talous- ja HR-henkilöstön on hyvä ymmärtää, mitä vaatimuksia raportointiin liittyy, Blomqvist sanoo.

 

Mitä pitää raportoida ja mitä se vaatii tietojärjestelmältä?

Raportointi perustuu ESRS-standardeihin, ja vaatii tietoa mm. seuraavista osa-alueista:

• Ympäristövaikutukset: CO₂-päästöt, energiankulutus, vedenkäyttö
• Sosiaalinen vastuu: työntekijöiden vaihtuvuus, tasa-arvo, koulutustunnit
• Hyvä hallinto: korruption torjunta, johtamisen läpinäkyvyys

 

— Osa vaadituista tiedoista saadaan jo nyt helposti esimerkiksi HR- tai palkkajärjestelmistä, kuten henkilöstön vaihtuvuus tai sukupuolijakauma.

 

Tulevaisuudessa kuitenkin kestävyysraportointiin tarvitaan yhä enemmän konkreettisiin tapahtumiin perustuvaa tietoa, esimerkiksi hiilidioksidipäästöihin liittyviä lukuja. Näitä suoriteperusteisia tietoja ei useinkaan ole saatavilla suoraan järjestelmistä, vaikka ne saattavatkin löytyä esimerkiksi laskujen liitteistä. Tällä hetkellä niitä ei vain kerätä tai käsitellä järjestelmällisesti. Jossain vaiheessa tämä tiedonkeruu on kuitenkin edessä, kun raportointivaatimukset tarkentuvat.

 

Kestävyysraportointidirektiivi vaatii, että tiedot ovat todennettavissa ja perustuvat mittareihin. Tämä asettaa vaatimuksia myös tietojärjestelmille.

 

— Abilitan tarjoama toiminnanohjausjärjestelmä Unit4 ERP mahdollistaa tarvittavan tiedon rikastamisen ja suoriteperusteisen seurannan, jolloin monet vaatimukset on mahdollista täyttää. Ongelmallisempaa voi olla niillä organisaatioilla, joiden järjestelmät perustuvat pelkkään kirjanpitoon. Silloin ei ole paikkaa, johon dataa voisi tallentaa, Blomqvist kertoo.

 

 

Yhteenveto kestävyysdirektiivin vaikutuksesta kunnille

CSRD ei tuo suoraa raportointivelvoitetta kunnille. Jos kunta omistaa yhtiön, joka joutuu raportoimaan, kunnan talous- ja henkilöstöhallinnolla voi olla keskeinen rooli tiedon tuottamisessa ja järjestelmien kehittämisessä.

Takaisin tiedotteisiin