Ajankohtaista

Tiedolla johtamisen autuus

25.03.

Kun SOTE:sta on ainakin hetkeksi päästy eroon, voidaan jälleen keskittyä muihin julkishallinnon trendiaiheisiin. Tiedolla johtaminen näyttää olevan koulutuksen ja konsultoinnin paalupaikalla tällä hetkellä. Asiahan ei ole mitenkään uusi, mutta tuntuu nousevan pintaan aina tasaisin väliajoin. Mikä sitten tiedolla johtamisessa on se autuaaksi tekevä kultajyvä, joka antaa aiheen tuoda se parrasvaloihin jälleen kerran. Tuskinpa aikaisemminkaan on johdettu pelkällä intuitiolla tai pyhällä hengellä?

 

Ratkaiseva muutos menneeseen lienee tiedon määrä. Järjestelmätoimittajan näkökulmasta katsottuna suuren tietomassan jalostaminen ei enää ole tiedolla johtamisen este, koska vaatimukset täyttäviä ja joustavia tietojärjestelmäratkaisuja on olemassa. Oikeanlaisella työkalulla pystytään helposti keräämään ja käsittelemään isojakin tietomääriä, mutta korvaako määrä laadun? Ei ehkä riitä, että johdolla on käsitys relevantista tiedosta, vaan koko organisaatiossa on syytä olla yhteinen näkemys siitä, mitä tietoa tarvitaan, mihin sitä käytetään ja miten sitä tulkitaan. Silloin keskiöön nouseekin tiedon rinnalle tiedostamisen jakaminen.

 

Teollisessa tuotannossa innovaatiot saattavat saada merkittävän roolin menestystekijänä, mutta mikä tuo menestystä kuntamaailmassa? Kun SOTE:lla haettiin niitä leveämpiä hartioita, voisi esimerkiksi kuntien välinen yhteistyö kuitenkin olla se arkipäiväinen ratkaisu, jolla suurestakin tietomassasta voitaisiin hakea niitä avaintekijöitä, joilla saavutetaan parhaita tuloksia.

Pystyvätkö kunnat vertailemaan palveluidensa hintaa ja laatua niin, että vertailuun käytetty tietomassa ei sisällä tilastollisia sudenkuoppia? Kuntatieto-ohjelma lähtee keräämään tätä tietoa standardoidusti, mutta se ei ehkä riitä. Kunnat pystyisivät mahdollisesti hyödyntämään tarjolla olevaa tiedolla johtamisen mahdollisuutta tekemällä esimerkiksi alueellista yhteistyötä tiedon lähteiden yhdenmukaistamisessa.

 

Kun alueellisessa yhteistyössä olevien kuntien asukaspohja ja palveluntarjonta on jotakuinkin homogeeninen, tiedolla johtaminen voi lähteä liikkeelle prosessien kartoittamisesta. Jos kuntien tunnistamat prosessipolut poikkeavat toisistaan, kerätään mitattavaa vertailutietoa, jonka pohjalta vanhaa kunnon benchmarking-metodia käyttäen valitaan paras tapa toimia. Kun muutokset prosesseissa on tehty, kerätään taas tietoa tuloksien mittaamiseksi.

 

Tavoitteena on, että kaikki tietävät mitä prosessia kartoitetaan ja millä sitä mitataan, miten sitä mitataan ja miksi sitä mitataan. Lopuksi asetetaan yhteinen tavoite, jonka saavuttamista voidaan yhdessä seurata. Tätäkö siis on tiedolla johtaminen yksinkertaisimmillaan?

 

Tiivistettynä voidaan sanoa, että kun tie tiedolla johtamiseen on viitoitettu, valitaan tavoitteiden saavuttamiseen parhaiten soveltuvat työkalut ja yhteistyökumppanit. Kerromme mielellämme lisää Abilitan osaamisesta sekä tiedolla johtamiseen tarjoamistamme ratkaisuista.

Takaisin tiedotteisiin