Ajankohtaista

Kuntatieto-ohjelma, data-analytiikka ja maalaisjärki

08.02.

Kuntatieto-ohjelmassa tavoitellaan kunnista kerättävän tiedon standardointia. Tietoa kertyy valtavia määriä ja sitä pitäisi pystyä tuottamaan tehokkaasti ja käsittelemään järkevästi, loogisesti ja objektiivisesti.

Jos esimerkiksi kuntien suorituskykyä lähdetään mittaamaan ja vertaamaan, täytyy tehdä valinta, tarkastellaanko tehokkuuttaa koko kunnan näkökulmasta vai ainoastaan jonkun tietyn palvelusektorin osalta. Tietomassan automaattinen suodatus voi käytetyistä käsittelyalgoritmeista tai valituista tunnusluvuista riippuen kääntyä tarkoitushakuiseksi, haluttua ”totuutta” tukevaksi.

 

Tunnuslukujen osalta on hyvä olla tarkkana, että vertailutiedot tai kaudet eivät sisällä mitään tulkintaa ja muutosta vääristäviä yksityiskohtia. Siksi esimerkiksi kriisikuntamittareiden neljä, hieman uudistettua tunnuslukua lasketaan kunnan konsernitilinpäätöksestä ja annettujen raja-arvojen on ylityttävä tai alituttava kahtena perättäisenä vuotena. Muutoksella haetaan juuri sitä, että kriteerit kuvastaisivat kuntien todellista ja vertailukelpoista taloudellista tilannetta ja kun kunta lähestyy raja-arvoja, tilanteeseen voidaan vielä reagoida kunnan omilla toimilla.

 

Samalla, kun käsiteltävän tiedon määrää voidaan kasvattaa, on hyvä pitää mielessä ja ottaa selvää, minkälaisin kriteerein massasta yhdistellyt tiedot on poimittu. Sen lisäksi tiedon määräkin voidaan jossain tapauksissa kyseenalaistaa. Tietojen suodattaminen ja rajaaminen jo käsittelyn alkuvaiheessa voi olla sekä hyvästä että pahasta. Tilastotieteilijät tai matemaatikot pystynevät ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, milloin mikäkin algoritmi soveltuu käytettäväksi tai milloin tutkittu kohderyhmä on tarpeeksi iso, pieni, homogeeninen, heterogeeninen jne. Asiantuntijoille jää kuitenkin usein vastuu siitä, että saatua tietoa tarjotaan käytettäväksi oikessa muodossa, mutta lähdekriittisyys ja objektiivisuus on aina tiedon käyttäjän vastuulla.

Takaisin tiedotteisiin