SV FI

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Espoon hukatut miljoonat


08.11.

Espoo on joutunut parrasvaloihin tietojärjestelmähankintansa takia ja asia puidaan sekä Espoon kaupungilla poliitikoiden kesken että mediassa. Espoossa kysytään mitä 6-7 miljoonalla eurolla ollaan saatu, kun tietojärjestelmä ei ainakaan ole käytössä. Sitä sietääkin varmaan pohtia. Mutta ei Espoo tässä tilanteessa yksin ole, vaan samaa kivistä polkua on osittain kulkenut myös mm. Lahti ja Kajaani.

 

Missä on vika?

Espoon kohdalla osasyy liittynee politikointiin ja se, että Espoolla on omistussuhde Tieraan. Hankinnassa ei siis ole tainnut vaakakupissa painaa toimittajan osaaminen tai järjestelmän hinta ja ominaisuudet, vaan aivan toiset syyt.

Kuntien Tiera selvitti järjestelmävaihtoehtoja Espoolle ja päätyi suosittelemaan omaa ratkaisuaan! Oliko selvitysprojektilla ja sen tuloksilla oikeastaan väliä, vai järjestettiinkö vain laskutusta yhtiölle? Väitän, että tässä tehtiin hankinta aivan muilla kriteereillä ja tästä on nyt maksettu kallis lasku julkisella rahalla.

 

Tietämättä tarkasti projektin kulkua, on vaikea arvioida kaikkia syitä, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Voidaan toki ihmetellä, että miksi vasta nyt, yli 6 miljoonan euron jälkeen aletaan ruotimaan asiaa? Jarruja olisi voinut painaa jo paljon aiemmin, koska projekti on tuskin paljoa edennyt vuosien varrella. Kajaanilaisilla taisi olla herkempi jarrujalka.

 

Muutaman epäonnistuneen projektin jälkeen voitaisiin jo kysyä, onko SAP oikea ratkaisu julkiselle sektorille? Valitsiko Tiera aikoinaan kuntasektorille oikean toiminnanohjausratkaisun? Sellaisen, joka siihen ominaisuuksien ja kustannusten osalta soveltuu. Entä sisälsikö Tieran Espoon kaupungille tekemä järjestelmätutkimus minkäänlaista markkina- ja järjestelmäkartoitusta? Tämän kokoluokan hankinnassa kuuluisi tietysti selvittää mitä vaihtoehtoja on olemassa ja kuinka ne soveltuvat tarkoitukseen.

 

Kuinka ongelmat ratkaistaan?

Mari Eklund pohtii ratkaisuja Kainuun Sanomissa 30.10.2018 julkaistussa artikkelissa ja olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että hankintaorganisaation tulisi selvittää järjestelmän kokonaiskustannukset, mutta hän on unohtanut huomattavan piilokustannuksen, nimittäin kustannukset, jotka syntyvät järjestelmän muokkaamisesta toimintaympäristön ja vaatimusten muuttuessa. Nämä muutoskustannukset saattavat nimittäin olla todella huomattava kuluerä tiettyjen ratkaisujen kohdalla.

 

Järjestelmien soveltuvuus on myös selvitettävä, koska kaikki ratkaisut eivät todellakaan sovellu kaikille toimialoille, eikä varsinkaan kuntasektorille, joka on haastava monimuotoisuutensa ja muuttuvuutensa vuoksi.

 

Eklund on aivan oikeassa siinä, että johdon ymmärrystä järjestelmistä on lisättävä. Päätökset eivät aina perustu rationaaliseen vertailuun ja faktoihin. Hankittavan järjestelmän tulee olla hankintaorganisaation toimialaan soveltuva ja tarkoitukseen kehitetty ja sen tulisi olla myös käytössä vastaavanlaisissa organisaatioissa.

 

Nykyaikaiset ja modernit ratkaisut ovat joustavia, eli tarpeen mukaan muokattavissa sekä pitkälti automatisoituvia, ilman erillisiä robotteja. Järjestelmässä on oltava pitkälle kehitetty, monipuolinen, helppokäyttöinen sekä läpinäkyvyyttä tukeva raportointi.

 

Kuten Eklund tekstissään toteaa, verovarojamme käytetään parhaiten, kun tehdään fiksuja järjestelmähankintoja ja sitä kautta tuetaan kuntien toimintakykyä jatkossa.

 

 

Frej Salmela, Myyntijohtaja, Abilita Oy


Takaisin tiedotteisiin
Asiakaspalvelu

Mainostoimisto Semio | Webio julkaisujärjestelmä