Suomeksi På Svenska

EtusivuTiedotteet

Tiedotteet

Kuka lystin lopulta maksaa?


15.03.

Digitalisaatiokeskustelussa ja soten muutospaineissa on monta sellaista asiaa, joita otetaan esille, lähdetään kehittelemään ja aikataulutetaan, mutta kokonaisuuden osalta kukaan ei mieti, mitä toteutus maksaa ja ennenkaikkea kuka sen maksaa.

 

Kansallinen tulorekisteri on sopiva esimerkki hienosta tietojenkeruujärjestelmästä, jonka tulisi olla käytössä 2019. Verohallitus hankkii järjestelmätoimittajalta ratkaisukokonaisuuden, jonka arvo on 13,7 miljoonaa euroa. Hankinta kattaa myös ratkaisukokonaisuuden ylläpidon ja jatkokehityksen. Hankinnan kokonaiskustannus 15 vuoden sopimusajalle on arviolta 90 miljoonaa euroa.

 

Tavoitteena on korvata työnantajien ja etuuksien maksajien nykyisin antamat kuukausi-ilmoitukset, vuosi-ilmoitukset ja erilaiset palkkalaskelmat. Jatkossa tiedot toimitettaisiin keskitettyyn tulorekisteriin vain yhden kerran välittömästi palkanmaksun yhteydessä. Kansallinen tulorekisteri automatisoi viranomaisten menettelyjä, yksinkertaistaa kansalaisten asiointia kansallisen tulorekisterin sidosryhmäviranomaisten kanssa ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa.

 

Tähän asti kaikki vaikuttaa hyvältä, muttä missään ei mainita, että jokaisen palkkapussin takana on jokin järjestelmä, iso tai pieni, josta pitää rakentaa liittymä tähän ison datan myllyyn. Jokaisen työnantajan on periaatteessa päivitettävä palkkajärjestelmä, jolla työntekijöiden palkanmaksu hoidetaan. Pystyvätkö järjestelmätoimittajat suoriutumaan tästä suururakasta, paljonko siitä aiheutuu kustannuksia ja onko aikataululla minkäänlaisia mahdollisuuksia oikeasti toteutua työnantajien osalta?

 

Toinen ison, harmaan kustannuspotin aiheuttaja on sote-henkilöstön palkkaharmonisointi. Kun muutamat pienet kunnat miettivät tämän vuosituhannen alkupuolella terveydenhuollon yhteistyömahdollisuuksia, kaikki tutkitut vaihtoehdot kaatuivat palkkaharmonisoinnin kalleuteen. Nyt, kun kyseessä on 223 000 palkansaajaa, ei taideta edes uskaltaa laskea, millaisista summista harmonisoinnissa tulee olemaan kysymys. Talonpoikaismatematiikallakin päädytään satoihin miljooniin. Jälleen voidaan kysyä, mistä rahat ja miten käy laskennallisten säästöjen?

 

Tulevien muutosten hahmottaminen on niin vaikeata, että ei ole lainkaan ihme, että päättäjienkin joukoissa, epäilijöistä puhumattakaan, on alettu pohtia toimenpiteiden palastelua ja ajoituksen porrastamista. Seurausten tunnistaminen ja mittaaminen tulisi helpommaksi ja antaisi mahdollisuuden tarvittavien viilausten tekoon. Nähtäväksi jää, voittaako järki vai periaatteet...

 

SKK / Abilita


Takaisin tiedotteisiin

Meidät tavoitat

010 289 4440

Palvelemme arkisin klo 9.00-16.00

Pietarsaari

Paul Hallvarin katu 1

68600 Pietarsaari
Oy Abilita Ab

 

 

 

 Oy Abilita Ab